One step at the time

Kaivoinpas sairaspäivän ajanvietteeksi vanhan tekstiluonnoksen arkistosta ja fiksasin siitä uuden bloggauksen. Sairastupaa pidellessä aikaa kun on. Siitä puheen ollen, olisi mielenkiintoista selvittää, miten ihmeessä olen onnistunut lapsesta asti (ja onnistun näköjään yhä) sairastamaan kuumeisen flunssan kerran vuodessa, aina lähes päivien tarkkuudella samaan aikaan vuodesta! No, se jääköön vielä selvitettävien listalle. Päivän aiheeseen siis!

Miksi terveellisesti syöminen on niiiiiin vaikeaa, vaikka tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan? Ehkä juuri siksi. Media pursuaa toinen toistaan ”tehokkaampia ja terveellisempiä” dieettejä, trendiruokavalioita jne. Pian on pienen (ja ehkä varsinkin hieman suuremman) ihmisen pää aivan pyörällä; ”Mikä sit oikeesti toimii?” Vastaus: Kaikki. Ja ei mikään. Riippuu täysin siitä, miten se ”toimiminen” määritellään.

Lyhyen ja vaiherikkaan elämäni ja vieläkin lyhemmän mutta sitäkin vaiherikkaamman työurani aikana olen jo ehtinyt huomaamaan, että toimivaa on ainoastaan sellainen, josta ihminen jaksaa pitää kiinni kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Oli sitten kyse kuntoutumisesta, terveyttä edistävästä ruokavaliosta tai muusta tavoitteesta. Tavoitteen ja menetelmän yhteensopivuudesta sitten riippuu, että miten hyvin homma toimii, vai toimiiko ylipäätään.

Toinen määriteltävä asia on ”terveellinen ruokavalio”. Mitä se on? Mielestäni se on ensijaisesti sellainen ruokavalio, joka saa aikaan terveen ja hyvän olon sekä ylläpitää terveellä tavalla kehon eri toimintoja. Se on toisaalta myös sellainen ruokavalio, jota ei jatkuvasti tarvitse pohtia ja puntaroida, eli ennen kaikkea se on terveellistä suhtautumista ruokaan. Tai niinkuin Kukka Laakso päivän postauksessaan kirjoittaa, on se kenties ruokavalio, johon ei tarvitse suhtautua yhtään mitenkään.

Tuohon Kukan ajatukseen tarttuen voisi ehkä sanoa, että elämäntapoihin liittyen toimivaa on kaikki sellainen, mikä sujuu luonnostaan ja sen kummemmin miettimättä. Toimivaa vaikuttaisi olevan sellainen, mikä tulee pusertamatta ja ilman hampaiden kiristelyä. Joku on kutsunut sitä ”tavaksi”, joku toinen ”tottumukseksi”. Tavan ja tottumuksen laatu määrittää lopputuloksen. Autuaita ovat siis ne, joilla on terveyttä ja suorituskykyä edistävät (elämän)tavat.

Ja ellet satu juuri tällä hetkellä kuulumaan tuohon yllä mainittuun ryhmään, ei hätää. Tapoja ja tottumuksia voi muuttaa. One step at the time. Salaisuus pilee nimenomaan tuossa viimeisessä; YKSI askel kerrallaan.

 

onestep

Mainokset

Miksi kahvakuulanostamista? Miksei fitnesskuulailua? Miksi?

Tämän vuoden ensimmäinen kahvakuulanostamisen peruskurssi on juuri käyty. Salin hiljennyttyä jäimme Hannemarin kanssa putsaamaan magnesiumpölyjä pinnoilta ja samalla pohdimme iltapäivän kulkua. Joka kerta lajin tekninen haastavuus yllättää osallistujat. Samoin se, ettei meidän tavassa opettaa (ja itse harrastaa) ole mitään erillisiä liikkeitä vatsalihaksille, reisille, pepulle, yläselälle jne.

Toki on olemassa liuta apuliikkeitä ja oheisharjoitteita, kuten kyykyn eri variaatiot ja erilaiset vatsarutistukset, mutta ne eivät suoranaisesti kuulu teemaan ’kahvakuulanostamisen perustekniikat’. Edellisiä jokainen nostaja tekee enemmän tai vähemmän oman maun ja mieltymyksen mukaan, kun taas jälkimmäisiin löytyy selkeät linjaukset ja kriteerit. Ne ovat ja pysyvät. Ja oikein tehtyinä ne ”ottavat” kaikkialle kehoon.

Mutta m i k s i  valitsemme juuri kahvakuulanostamisen uuden salin ohjelmistoon (aivan kuten teimme edelliselläkin salilla), emmekä jotain paljon trendikkäämpää ja myyvämpää superkahvakuulatrendysexytotalbodyhässäkkää? Hyvä kysymys. Johon on kaiken lisäksi aika helppo vastata;

a) Kahvakuulanostamisen opettaminen tässä muodossa on meille molemmille sydämen asia, b) käyttämämme metodi saa fysioterapeutin silmällä ja tuntosarvilla arvioituna puhtaimmat paperit nivelten ja rangan kuormituksen osalta ja c) käyttämämme metodi mahdollistaa nopean kehityksen niin kunnon kuin taitojenkin (kuten tänäänkin nähtiin) osalta ja mikä tärkeintä, se mahdollistaa myös kehityksen jatkuvan seurannan.

Perusteluja tuli mieleen vielä muutama lisää, mutta tässä ne tärkeimmät. Meille on täysin ookoo, etteivät kaikki kotiudu lajin pariin samalta istumalta. Ajattelemme sen ehkä ennemminkin pidemmällä tähtäimellä kuten vaikkapa ajaton, hyvä ja vaikuttava musiikki; kun ensimmäisen kerran kuulet biisin, et liiemmin tykästy siihen. Mutta antaessasi sille muutaman kuuntelukerran lisää, löydät siitä ”sen jonkin” ja olet pian menettänyt sydämesi sille.

Image

Nostamisen riemua