Vauhtia ja vaarallisia tilanteitako vain? Vaiko sittenkin riittävästi lepoa?

Pidin juuri salillani treenaaville parituntisen seminaarin ravitsemukseen, f.i.r.e. -valmennuksen punaiseen lankaan sekä kuntoilijan oman treenin suunnitteluun liittyen. Osallistujia oli liki 30, eikä tilaisuus edes ollut ensimmäinen laatuaan. Joten ihan mukava joukko, sanoisin.

Tämän parituntisen aikana keskusteltiin mm. tavoitteista, niiden saavuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä ja näiden yhteensovittamisesta kulloiseenkin elämäntilanteeseen ja omaan arkeen.

Yksi kantavista teemoista oli täysin suunnitellusti ’riittävä lepo’. Tämä on osa-alue, josta en ole koskaan valmis valmennettavien kohdalla luistamaan. Luennon viimeisillä minuuteilla yleisöstä heitettiin minulle kysymys: ”Milloin sinä sitten lepäät?”. Tämä kysymys on täysin oikeutettu, oleellinen ja tarpeellinen. Ja vaatii arvoisensa vastauksen. Rehellisen sellaisen. Onneksi se vastaus tänä päivänä kestää päivänvalon. Aina ei näin ole ollut.

Jotenkin vastaukseni jäi kuitenkin siinä loppumetreillä mielestäni vajaaksi ja siksi haluan korjata asian tällä blogikirjoituksellani. Haluanhan myös itse elää niinkuin opetan, enkä halua että minua pidetään a) kuolemattomana yli-ihmisenä (jollaisia ei ole olemassakaan, vaikka joskus niin itse toivoisinkin) tai b) puheitani pelkkänä sanahelinänä.

Tässä siis vastaus: Lepään joka päivä, joka viikko ja joka kuukausi juuri sen verran kun on tarvetta. Mikäli esimerkiksi henkistä kuormitusta tai univajetta kertyy yli oman tarpeen, höllään kehon fyysistä rasitusta siihen saakka kunnes henkiset voimavarat ja uni (laatu sekä määrä) palaavat hyväksyttäviin mittoihin.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että usein kuluu päiviä tai jopa viikkoja ilman kovempaa harjoittelua. Silloin yritän ylläpitää saavuttettua kuntotasoa kevyemmillä ja lyhytkestoisilla treeneillä. Kokonaiskuormitus ja kokonaiskapasiteetti siis ratkaisevat. On vain uskallettava luottaa siihen että vähemmän on siinä hetkessä enemmän.

Mitkä ovat omat tärkeimmät työkaluni paukkujen riittävyyden varmistamisessa?

Armo. Jos jotain vaiherikkaan ja ajoittain kiivastahtisenkin elämäni aikana olen oppinut, on se armo ja oman rajallisuuden hyväksyminen. Olen oppinut ymmärtämään että itsensä armahtamisessa on suurempi voima, mitä raskaintakaan rautaa nostamalla voidaan koskaan saavuttaa. Antamalla itselle armoa oikeina hetkinä saatetaan saavuttaa paljon enemmän kuin hakkaamalla väsynyttä päätä seinään.

Kyky rentoutua ja palautua myös työpäivän aikana. Tämä on melko oleellista yrittäjän arjessa, jolloin työpäivän kokonaispituus saattaa venyä yli 12 tuntiseksi. Tämän kyvyn omaan itselleni vastikään tekemäni Firstbeat Hyvinvointianalyysin mukaan. Osaan siis rauhoittua työtehtävien välissä siten, että stressireaktiot vaihtuvat palauttaviin reaktioihin.

Riittävän palauttava uni. Tämän samaisen analyysin mukaan nukun palauttavaa unta lähes koko sen ajan minkä nukun. Ajoittain unen määrässä on toki parantamisen varaa, mutta ainakin uni on hyvin palauttavaa, enkä vaikuttaisi kärsivän lyhyistä yöunista niin paljon kuin luulin.

Järkevät elintavat. Vältän hysteeristä suhtautumista elintapoihin liittyen. Mutta pyrin silti tekemään kokonaisuutena järkeviä valintoja ja tarjoamaan keholleni terveitä rakennuspalikoita aina kun se on mahdollista. En kuitenkaan menetä yöunia huonompienkaan valintojen tähden. Kyllä, teen myös näitä.

Ei siis pelkkää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vaan riittävästi armoa, lepoa ja järkeä. Tässä järjestyksessä.

Oulu1

Mainokset

2 thoughts on “Vauhtia ja vaarallisia tilanteitako vain? Vaiko sittenkin riittävästi lepoa?

    • Se on todella vaikeaa ja monesti kantapään kautta ikävästi opittava. Jos ei uskalla luottaa omiin tuntemuksiin ja kehon antamiin viesteihin, olisi hyvä uskaltaa luottaa vaikka jonkin asiaan perehtyneen tahon ohjeisiin. Esim valmentajan. Itse olen aikoinani niin monta kertaa ylikuormituksen ja/tai riittämättömän palautumisen ansaan astunut ja pitkät rangaistukset kärsinyt etten soisi sitä kenenkään muun enää tekevän. Kaikkein vähiten omien valmennettavien.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s