Miksi juoksutekniikka- ja spurttitreeniä?

Sanovat, että ihmiselle eläinlajina ominaista ja ainutlaatuista on mm. pystyasennossa, eli kahdella jalalla kulkeminen. Tämä liikkummisen muoto vaikuttaa hiljalleen kuolevan sukupuuttoon länsimaisessa elämäntyylissä. Liekö metsästäjä-keräilijät pian ainoita ihmisheimoja, jotka hyödyntävät tätä meille alunperin tarkoitettua etenemismuotoa?

Oli miten oli, käytän omassa valmennuksessani juoksuharjoittelua sen eri ilmenemismuodoissa ahkerasti hyödyksi mm. sen hapenottokykyä, alaraajojen voimaa sekä nopeutta parantavien ominaisuuksien vuoksi. Juokseminen on esimerkiksi suhteellisen helppo intervalliharjoittelun muoto. Juoksuintervalliharjoittelun hyödyistä olen maininnut mäkijuoksua koskevassa kirjoituksessani. Voima, hapenottokyky sekä rasvanpoltto samassa paketissa.

Myös maratonharrastaja hyötyy mielestäni kovempitehoisista pyrähdyksistä. Tällainen harjoittelu mm. hioo juoksutekniikkaa taloudellisemmaksi ja antaa liikkujalle hyödyllistä tietoa siitä millä mallilla kehon palautuminen on; jos parin pyrähdyksen jälkeen jalat huutavat hoosiannaa eivätkä tunnu millään palautuvan vetojen välissä, saattaa muutaman päivän iisimpi treeni olla paikallaan.

Jotta kovatehoisten, lyhyiden pyrähdysten hyödyt olisivat suuremmat kuin haitat on syytä kiinnittää huomiota harjoituksen rakenteeseen sekä juoksutekniikkaan. Myös juoksualustan valinta saattaa olla ratkaiseva harjoituksen onnistumiseen ja ylirasitusoireiden todennäköisyyteen vaikuttava tekijä; ylämäki vs. tasamaa, soratie vs. asfaltti.

Miksi juoksutekniikan hiomiseen kannattaa käyttää aikaa? Eikö jokainen osaa juosta? Vastaus jälkimmäiseen: Kyllä. Ja ei. Jos olet seurannut pyöräteillä ja pururadoilla vastaantulevia tai ohijuoksevia jolkottajia, olet ehkä huomannut suuriakin eroavaisuuksia juoksutekniikoissa.

Jos juoksentelee harvakseltaan, ei juoksutekniikka koidu kohtaloksi. Mutta heti jos juostuja minuutteja ja kilometrejä tulee viikkotasolla useampia, on juoksutekniikkaa syytä tarkastella lähemmin. Tämä siitä syystä että kaikessa tehokkuudessaan juoksu on yhtälailla äärimmäisen kuormittavaa liikuntaa nivelille ja jänteille.

Tärkein juoksutekniikkaharjoittelun tavoite tulisi olla pakaran ja takareiden sekä pohkeen aktivointi tehokäyttöön (jälkimmäisen kohdalla myös ponnistavaan ja tärinälle altistavaan työskentelyyn totuttelu on erittäin tärkeä pointti tekniikkaharjoittelussa). Näiden lihasten aktivointi on tärkeää tietysti siksi että kyseiset lihakset vievät askelta tehokkaimmin eteenpäin. Mutta myös siksi, että juoksun aikaisesta reiden etuosan liika-aktivaatiosta aiheutuu painetta polvilumpion rustopintaan, joka saattaa aiheuttaa epämääräistä ja jopa kohtalaisen voimakasta kipuilua. Tämä paine saadaan usein pysymään aisoissa oikealla juoksutekniikalla ja riittävällä takareiden ja pakaran voimaharjoittelulla. Tietysti polvikipujen taustalla voi olla myös muita tekijöitä, joten asiantuntijan pakeilla kannattaa aina käydä mikäli juoksuun liittyy polvi- tai muita kiputiloja.

Toinen tavoite juoksutekniikkaharjoittelulle on ylävartalon painopisteen säilyminen taloudellisesti alaraajojen optimaalisen voimantuottoalueen päällä juoksun aikana. Eli suomennettuna hyvä juoksuryhti. Epätaloudellinen ylävartalon asento hankaloittaa kaikkea ylempänä mainittua ja aiheuttaa turhia kireyksiä sekä ylirasitustiloja lantion ja alaraajojen alueelle. Juoksuryhti on tärkeää myös ylävartalon lihasten jännitystilojen ennaltaehkäisemiseksi; etenkin niska-hartiaseutu jännittyy turhaan mikäli juoksuryhti on huono. Ryhti vaikuttaa myös olennaisesti hengitykseen, mikä tietysti vaikuttaa suoraan suoritukseen.

Eli ei muuta kuin juoksutekniikkaa hiomaan ja sitten spurttailemaan! Ellei paikkakunnallasi satu olemaan asiantuntevaa juoksutekniikkavalmennusta tarjolla, pääset alkuun tästä tai tästä.

Juoksemisiin!

 

usainbolt

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s