Vedenjuonti nousee ajoittain kuumaksi keskustelun aiheeksi. Eikä ihme, sillä onhan se kehomme tärkein ainesosa, jolla on lukuisia elintärkeitä tehtäviä. Ilman vettä ei kehossamme tapahtuisi juuri mitään; jokaisessa kehomme reaktiossa on vesi jollakin tavalla osallisena. Elämä vaatii vettä tapahtuakseen.
Jo pitkään on tiedetty nesteytyksen merkitys hikoilua aiheuttavan liikunnan yhteydessä sekä pienenkin kuivuuden merkitys suorituskyvylle, mutta esimerkiksi voimaharjoittelua harrastavan kannattaa pitää mielessä myös riittävän nesteytyksen vaikutus sidekudoksen liikkuvuuteen. Kuivat sidekudokset takertuvat ympäröiviin kudoksiin ja aiheuttavat näin ollen liikerajoituksia ja siten eri mekanismien kautta voimantuoton heikentymistä.
Mikä sitten on riittävästi? Se tuntuukin sitten olevan juuri se kuuma keskustelun aihe, eikä tarkkoja suosituksia näytä löytyvän. Nopeasti googlettamalla saadaan suositusten haitariksi 1,5 – 6 litraa päivässä. Näistä jälkimmäinen on selvästi liikaa, ellet sitten asu tropiikissa ja harrasta päivittäin kuormittavaa liikuntaa. Päivittäinen nesteytyksen tarve riippuu siis monista tekijöistä, kuten ympäristön lämpötilasta, kehon koosta ja fyysisestä kuormituksesta.
Maalaisjärki ja janontunne ovat hyviä työkaluja. ”Juomalla juomisen” tarve vähenee, jos syö runsaasti kasviksia ja hedelmiä.
Pitemmittä puheitta, kippis! Joulukuun 21:s hyvinvointiteko:
